JWOC-mietteitä

JWOC-mietteitä

Ensimmäiset ja valitettavasti myös viimeiset nuortenarvokisat ovat kohdallani taakse jäänyttä elämää ja paluu arkeen on tapahtunut niin intin kuin treenaamisenkin merkeissä. Tässä lyhyet muistelut siitä mitä mieleen jäi.

Toka testi

Makustelua…

Pitkämatka – taktinen kömmähdys

Otsikko kertoo paljon, pitkällämatkalla parhaiten jäi mieleen se, että eniten tuli takkiin taktiikalla. Kisan alku oli hyvä ja olin ensimmäinen pitkänvälin jälkeen väliajoissa peräti kolmantena. Vauhti olisi siis riittänyt aivan hyvin, vaikka ei paras päivä ollutkaan fyysisesti. Reitinvalinnoilla tuli takkiin karusti, suunnistin aivan liian suomalaisittain – enemmnä olisi pitänyt kierrellä ja kaarrella kisan aikana  (Wekeä lainatakseni ratamestari oli kyllä tehnyt monta virhettä, kun suorin reitti ei ollut nopein :D). Tähän kun lisää muutenkin keskinkertaisen suunnistussuorituksen ja jonkun toisen jalat, niin eipä se hirveesti hymyilyttänyt kisan jälkeen. Sijoitus 24. +6.54 ja kympin joukkoon ei ois hirveesti vaadittu.

Keskimatka – epävarmuudesta liitoon

Keskimatka oli ennakkoon ottaen todellinen epävarmuuden kisa. Katsastuksissa en ymmärtänyt karttaa ja kartta ei ymmärtänyt minua – en vaan osannut. Muutenkaan keskimatkan maastotyypin harjoituksissa itseluottamus ei ollut liian korkealla noussut. Karsintaan lähdinkin hyvin varovaisesti myös hiukan fysiikka säästellen. Näin jälkikäteen täytyy sanoa, että hurjan paljon jopa uskalsin säästellä, sillä ensimmäiset 5 rastia helpommalla alueella tulin putkeen ja jäin nopeimmille (kuten Nenonen) yli minuutin puhtaasti fysiikalla muutaman minuutin matkalla. No yhdestä selkeästä virheestä ja säästelystä huolimatta finaalipaikka aukesi kohtuu helposti.

Karsinnasta oli selvästi tullut lisää luottamusta tekemisään ja jotenkin oli olo, että homma hoituu. Finaalin alku lähti kuitenkin heikosti käyntiin kun ykkös rastille tiputin väärille kiville ja kakkoselle missasin polun pätkän, tämän jälkeen homma rupesi sujumaan paremmin ja jossain välissä tuli mieleen, että tämähän melko samanlaista kuin Suomessa. Pari selkeää virhettä alun jälkeenkin kuitenkin tuli ja sen lisäksi paljon muuta ajan hukkaa. Nyt kisan jälkeen huomasin, että 2. väliä lukuunottamatta kaikki ajan hukka tuli jyrkännejonoa ylittäessä tai sen vierestä juostessa eli semmosista kohdista mitkä eivät olleet niin suomalaista suunnistusta. Lopun alamäki tuli kieltämättä teknisesti hyvin ja jalkakin tuntui nousevan lähes kuin Farahilla. Lopputuloksena karu tappio Suomi-Ruotsi maaottelussa. Sijoitus 4. +0.13, suorituksella johon Suomessa en olisi lainkaan tyytyväinen.

Sprintti ja viesti – väsy iski

Sprintistä ja viestistä ei sitten jäänyt paljon jälkipolville tai kenelläkään muullekaan kerrottavaa. Olin henkisesti latautunut eniten “metsä”matkoille ja keskarilta hankkimani tyhjyyden vuoksi sprintissä ei meinannut edes kiinnostaa – olin henkisesti ylirasittunut. Jotain olisi pitänyt pystyä tekemään toisin, jotta MM-startti olisi kiinnostunut niin kuin olisi pitänyt.

Viestissä Rekan aloitus ei mennyt kuin elokuvissa ja itse jatkoin samaa tahtia. Lähdin runttaamaan huippujuoksua ja eihän siitä sillon mitään tule. Paljon pientä häröilyä ja yksi käsittämätön sinne tänne juoksentelu.

Tapahtumana kisaviikko oli huikea, kiitokset siitä kaikille mukanaolleille. Kokonaisuutena olen kisoihin kohtuu tyytyväinen (lähinnä keskimatkan ansiosta ;)). Hampaan koloon jäi kuitenkin vielä paljon, joten purekseltavaa jäi myös tulevaisuuteen…

Campomulo

Ajatukset harhailevat jo ensi kaudessa…

Täytyy myöntää, että kauden päätavoitteen jälkeen olo on ollut melko tyhjä ja on ollut vaikea asennoitua siihen, että kausi on melkeinpä vasta puolessavälissä. Ajatukset ovat pyörineet jo ensi kaudessa ja kisaamaan ei tunnu vielä mitään isoa hinkua olevan. Kilpakumppaneille kuitenkin tiedoksi, että motivaatio harjoittelua kohtaan on ollut korkeammalla kuin koskaan, joten ette te helpolla tuu pääsemään.

Aleksi

P.S Omien kisojen jälkeen oli huikeata seurata kovien äijien ja mimmien kisoja Vuokatisssa. Erityisesti vaikutuksen tekivät Måren ja Lakasen päättäväisyyttä huokuvat suoritukset kauden tärkeimmissä starteissa. Inspiroivaa….

This entry was posted in Harjoittelu, JWOC, Kilpailut. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published.