Vammailua Vuokatissa

Vammailua Vuokatissa

Otsikko kertoo viime aikojen tilanteesta paljon…

Elikkä hyvin alkanut harjoituskausi koki kovan kolauksen heti sen alku taipaleella, kun vasemmassa jalkaterässä todettiin rasitusmurtuma marraskuun alussa. Ennen virallisen diagnoosin saamista olin kaksi viikkoa juoksematta, diagnoosin jälkeen kasvatin kaksi viikkoa kiduksia, jonka jälkeen hyppäsin myös pyörän selkään… Vuoden ajasta ja olosuhteista johtuen ratsu on kuitenkin pysynyt jatkuvasti paikallaan kovasta polkemisesta huolimatta 😉

Viime viikolla sainkin sitten vetää sukset jalkaan ja päätinkin kk-mittaisen ei-ollenkaan-treeniä-ulkona jakson tasatyöntämällä Vuokatissa. Kokonaisuutena Vuokatin leirillä tuli tehtyä kolme tehokkaampaa treeniä wattbikella, 5 tasatyöntö treeniä (paljoa enempää ei meikäläisen yläkroppa näin äkkiseltään jaksanu) sekä muuta vammailutreeniä.

Rasitusvamman takaa löytyy lähes aina joku syy… Omassa analyysissa päädyin ->

1) Rytmityksen heikentyminen: Viikkojen samankaltaistuminen

2) Harjoittelun samankaltaistuminen: Liikaa samankaltaisia harjoituksia lyhyessä ajassa, kevyet harjoitukset nousivat liian rasittavaksi.

3) Turhaa juoksua suunnistuskengillä: Kovat jaloille

Tähän kun lisää suurinpana syynä sen fatkan, että vasen jalkaterä ei toimi kunnolla (mikä oli yllätys, sillä Urheilukoulussa kuitenkin tehtiin kahdesti lihastasapainokartotus ja silloin ei asiasta ollut mitään mainintaa) niin eipä se niin suuri ihme ole, että kropaa rupeaa ärtymään.

*******sesta huolimatta, faktaa on, että vastoinkäymisistä oppii kaikkein parhaiten… Jatkossa tulen hommaamaan tukipohjalliset, tekemään enemmän jumppaa jalkaterän ja nilkan alueelle, pitämään parempaa huolta lihashuollosta sekä monipuolistamaan harjoitteluani (ajatuksella: tehot ja reippaat lajinomaisesti ja kevyet pääosin tukevana harjoitteluna).

Seuraavat viikot kuluu askel kerrallaan kohti juoksua siirtyessä. Hetki koittanee toivottavasti tammikuun alkupuolella. Lennot on varattu Portugaliin helmikuun puolivälin huitteille, mutta jos jalan parantuminen hidastuu niin en pelkää perua lentoja ja jäädä kotimaahan. Tärkeintä on hoitaa jalka kerralla kuntoon!

Vamman takia “talvikaudelta” ei odotella ihmeitä, tavoite on olla kunnossa toukokuussa ja sitähän ollaan 🙂

Aleksi

P.S. Voit seurata minua nyt myös Twitterin puolella

This entry was posted in Harjoittelu, Vamma, Yleistä. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published.