Baltian kiertue

Kausi rupeaa olemaan Halikko-viestiä vaille paketissa. Toukokuusta alkaen on suunta ollut isossa kuvassa oikea. Olen harjoitellut aikaisempaa maltillisemmin ja tehnyt enemmän niitä monessa tapauksessa vaikeita järkeviä ratkaisuja. Syksyn nousujohteisen fyysisen vireen hyödyntäminen jäi kisojen osalta enemmän kuin puolitiehen, mutta lähtökohdat kohti ensi kautta ovat kohdillaan 🙂

Syyskuun lopussa kävin Baltian kiertueella hakemassa vähän lisää pelimerkkejä kohti seuraavien vuosien MM-kisoja. Leirin aluksi suunnistin Euromeetingin keskimatkan ja pitkänmatkan Latvian Cesiksen ympäristössä. Pitkän matkan fyysinen jaksaminen ja rohkea taidollinen tekeminen nostivat syksyllä kolhuja saanutta itseluottamus takaisin raiteilleen sekä sain positiivista informaatiota vuoden 2018 MM-kisojen maastotyypistä.

viestireeni_kirikumae

Viestitreeniä maajoukkueen kanssa

Euromeetingin jälkeen siirryin Otepäähän harjoittelemaan ensi vuoden MM-kisojen jo osin tuttuun maastotyyppiin. Toteutimme maajoukkueen kanssa samoja harjoituksia, joten treenien laatu oli taattu.

madsi

Naatintoo

Leiri sujui kaikin puolin ongelmitta ja maltoin ottaa keventää osia harjoituksista. Kiertue saatettiin päätökseen Viron Suunto games:n WRE-kisoilla aivan ensi vuoden MM-kisojen maastojen vieressä. Lauantain pitkällä matkalla jatkoin siitä mihin Euromeetingissä jäin. Tein kohtalaisen perussuorituksen ja vaikka pizzatankkauksen puute johti lopun hyytymiseen jäi kisa positiivisen puolelle (Y)

Viimeisillä kausilla en ole saanut aikaan semmoista kehitystä ja tuloksia kuin haluaisin. Kehittyminen vaatii pitkiä ehjiä harjoitusjaksoja! Hommat jatkuvat ja en lopeta ennen kuin voin sanoa, että tämän parempaan en pysty!

AAA

Posted on by Aleksi Anttolainen | Leave a comment

Yliyrittämisen oppimäärä

Näinhän tässä taas kävi…

Olisi kiva kirjoittaa onnistumisista, hassunhauskoista tapahtumista ja hyvistä fiiliksistä kisojen jälkeen. Viikonloppu laittoi kuitenkin taas ajatusmyllyn raksuttamaan ja terapiatekstiähän siitä sitten pukkaa.

aaaa

Tässä vaiheessa karsintaa olin vaihteeksi jäämässä suunnistuseläkkeelle…

Karsinnan tulokset. Joo, ei mennyt nausteriin ja puolessa välissä loppu sitten into lopullisesti.

Faktat – Fysiikka ei ole sitä mitä se parhaimmillaan on ollut ja sillä tullee kärkiäijille liikaa takkiin – täysin lapanenkaan tämän hetken kulkupolitiikka ei ole. Taitopäälliköksikään ei meitsiä voi haukkua, mutta toisin kuin muutama vuosi takaperin, koen ymmärtäväni miten suunnistaa ja parhaimmillaan myös suunnistan teknisesti hyvin. Kyseisiä havaintoja tukevat myös edellisten viikonloppujen tuloslistat. Husqvarna ja E-games 1.pv

Viimeiset kaksi vuotta olen kuitenkin lähinnä alisuorittanut tärkeissä kisoissa. Toisin oli homma junnusarjoissa sekä ensimmäisenä miesten sarjan vuotena. Suunta on siis ollut täysin väärä. Mitään yksinkertaista syytä tähän ei varmasti ole… Oman analyysin mukaan tiivistyy tämä synkkä suuntaus yhteen rumaan sanaan. En tykkää puhua yliyrittämisestä, sillä kyseisellä sanalla on helppo selitellä huonoja suorituksia ja täten jättää itse ongelmat kohtaamatta. Jälkikäteen mietittynä viime vuosien ”arvo”kisasuoritukset ovat sisältäneet lähinnä älytöntä fysiikka edellä tuuppausta, väkisin yrittämistä, itseluottamuksen puutetta, epätoivoa ja kaikkein vähiten kaikkein tärkeintä eli perusteltua rauhallista suunnistustekemistä…

 

Ongelma – Kun on parhaimmillaan pystynyt taistelemaan kärkisijoista, tietää omaavansa potentiaalin korkeammalle ja tahto pärjätä paremmin on valtava, ei ole aina helppoa lähteä tekemään omaa perussuoritusta kun tietää fyysisen vireen olevan keskeneräinen. Sen siitä saa kun sen hetken realiteetit ja halut eivät kohtaa.

P7S_2499

Sunnuntaina tekemisen meininkiä havaittavissa (Y)

Pieniä pääkopan asioita, jotka nopeastikin korjattavissa… Mutta eivät välttämättä niin helposti! Uskoa itseensä, positiivisuutta ja tekemisestä nauttimista – niillä se lähtee 🙂

Toivottavasti yliyrittämisen oppimäärä on pikku hiljaa käyty meitsin osalta läpi… Vaikka nyt edes tämän kauden osalta.

Uutta matoa koukkuun ja hallittua perussuoritusta tekemään!

AAA

P.S. Sunnuntaina kävin näyttämässä itselleni, että kyllä mä tän homman osaan. Betoni

Posted on by Aleksi Anttolainen | Leave a comment

SM-keskimatka

Hienot oli taas kilpailut! Kiitos Anttolan urheilijat hyvistä järjestelyistä ja priimasta maastosta 🙂 Oman tekemisen osalta suupielet eivät sitten juurikaan ylöspäin nouse… Keskimatkan kiemurat näet alla. Tai no ei siihen isompia kiemuroita mahtunut. Lähdin rennosti liikkeelle tarkoituksena päästä täysin homman päälle. No se jäi tekemättä, missään vaiheessa en tehnyt suunnistustyötä täydellä teholla, kartta nousi nenän eteen aivan liian harvoin ja valintojen suunnittelu oli hätäistä ja ylimalkaista. Heikkoja valintoja ja epävarmoja hetkiä…

Karsinta

Karsinta

Mitä lopputulokseen tulee… Sekunti jäi totta kai harmittamaan, mutta enemmän jäi harmittamaan tämän hetken fysiikka, mikä ei käytännössä vaan riittänyt tänään tämän pidemmälle! Lopussa sain apua Eikasta ja jos olisin pystynyt runttaaman loppu suoralla selän kiinni tai rinnalle olisi A-finaalin paikka nasahtanut. Vaikka sen tietää ettei 5vk juoksuille 4,5kk tauon jälkeen ihmeisiin ylletä – kyrsii se silti… Ja paljon! Tulokset

IMG_3059

Tyhjä ja kärsinyt © hirppa.kuvat.fi

Mitä B-finaaliin tulee… Henkisesti olen näköjään kehittynyt – viime vuonna en startannut B-finaaliin ollenkaan, tänä vuonna sentään jaksoin puoliväliin kakkosväliä. Fakta kuitenkin on ettei oikein noi B-finaalit nappaa. Varsinkin tässä tilanteessa ehkä pitäisi napata, jos ei muuten niin hyvän harjoituksen kannalta. Mutta ei… Niin kova on halu taistella SM:ssä täysin muista sijoista kuin >50. Ja kyllähän mä niistä taistelen – ajallaan! Toivottavasti… 🙂

AAA

Posted on by Aleksi Anttolainen | Leave a comment